Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Lähes jokaisella työpaikalla on ihmisiä, jotka puhuvat pahaa selän takana, suuttuvat tyhjästä, unohtavat lupauksensa tai kieroilevat, eivätkä ole omasta mielestään koskaan syypäitä mihinkään. He ovat hankalia ihmisiä, joiden kanssa selviytyminen vaatii taitoa ja pelisilmää.

Ihmisen hankaluus ei aina näy päällepäin, sillä osa ihmisistä peittää sen taitavasti. Toiset taas antavat sen näkyä ja kuulua avoimesti.  Näkyvästi hankalan ihmisen kanssa tietää, mitä on tulossa. Hankaluuttaan piilotteleva tyyppi sen sijaan pystyy manipuloimaan muita pitkään ennen kuin tämän salakavaluus huomataan.

– Hankaluus voi olla tiedostamatonta tai tahallista. Koska olemme lähtökohtaisesti kilttejä ja ystävällisiä toisiamme kohtaan, huomaamme toisen pahantahtoisuuden usein vasta turhan myöhään, työ- ja organisaatiopsykologi Satu Kaski sanoo. Kaski on kirjoittanut yhdessä psykologi Vesa Nevalaisen kanssa kirjan Ikävät ihmiset, jossa perehdytään hankalien ihmisten sielunelämään.

Hankaluus ei ole yksiselitteistä, sillä henkilö voi olla yhdelle mukava ja toiselle ikävä. Esimerkiksi pyrkyri-esimies mielistelee isompaa pomoa ja käyttäytyy tämän läsnä ollessa miellyttävästi. Ja kun iso pomo lähtee, pyrkyri näyttää jälleen ikävän luonteensa alaisilleen.

– Jokaisella työpaikalla on ainakin yksi perfektionisti, marttyyri, negatiivinen, itsekeskeinen, manipuloija, herkkänahkainen, riidankylväjä tai draama queen. Tunnistamalla hankaluuden eri muodot on helpompi tulla toimeen näiden ihmisten kanssa.

Perfektionisti

Perfektionisti pyrkii täydellisyyteen. Parhaimmillaan tämä johtaa tehokkaampiin ja parempiin suorituksiin. Tiukka tavoitteellisuus voi kuitenkin aiheuttaa myös ahdistusta.

Työssä perfektionisti vaatii pomoltaan, alaisiltaan ja työkavereiltaan 110 prosentin suoritusta.

– Tämä johtaa virheiden pelkäämiseen ja varovaisuuteen, joka pahimmillaan estää innovoinnin ja kokeilemisen, Kaski toteaa.

Esimiehenä perfektionisti on lähes mahdoton, sillä paraskaan ei kelpaa hänelle.

– Kun perfektionismia osaa säätää ja annostella oikein, siitä on paljonkin hyötyä.

Marttyyri

Marttyyri pitää itseään jalona ja hän uhrautuu herkästi toisten puolesta.

– Marttyyri kokee olevansa vastuussa kaikesta, eikä hän anna muiden auttaa itseään.

Marttyyri pilaa herkästi muiden ilon letkautuksillaan ja saa toiset tuntemaan syyllisyyttä.

– Kun työkaverit juhlivat onnistuneesti päättynyttä projektia, marttyyri toteaa juuri saattaneensa loppuun yksin kolme projektia ilman minkäänlaista juhlistamista.

Esimiehenä marttyyri on todella hankala. Hän on aina töissä ja saattaa lähettää työviestejä yölläkin syyllistäen muita.

Negatiivinen

Negatiivinen ihminen ei näe missään mitään hyvää. Hän valittaa, mutta ei tee mitään muuttaakseen asioita, ja imee ilon kaikesta.

– Negatiivinen saa helposti aikaan myrskyn vesilasissa. Hän saattaa paisutella pienenkin asian tolkuttomiin mittasuhteisiin, ja päivitellä asian kamaluutta, Kaski toteaa.

Negatiivinen ihminen pystyy myös pilaamaan koko työyhteisön motivaation, sillä kielteisyys tarttuu.

– Esimiehenä hän on vaikea, sillä hän löytää vikoja kaikista alaisistaan sekä heidän tekemisistään.

Parhaimmillaan negatiivinen hillitsee yli-innokkaita ihmisiä tekemästä tyhmyyksiä, sillä hän näkee muita helpommin tilanteiden riskitekijät ja uhkakuvat.

Itsekeskeinen

Itsekeskeinen ihminen haluaa itselleen parhaan työn, korkeimman palkan ja hienoimman työsuhdeauton. Itsekeskeinen ei ole tiimipelaaja, koska häntä ei kiinnosta, mitä toiset ajattelevat tai tuntevat.

– Itsekeskeinen tekee kaikkensa, että hän pääsisi johtoasemaan. Itsekeskeinen on kuitenkin surkea esimies, sillä hän on kiinnostunut ainoastaan omien saavutustensa esittelystä.

Fiksut alaiset kaikkoavat tällaisen esimiehen valtapiiristä ja lopulta itsekeskeisen ympärillä jäävät epäpätevät myötäilijät ja hännystelijät.

– Itsekeskeisyys ei ole pelkästään negatiivinen asia. Jumaloituja taide-esineitä tai suuria innovaatioita ei olisi syntynyt ilman itsekeskeisyyttä vaativaa omistautumista, Kaski huomauttaa.

Manipuloija

Manipuloija on taitava henkilö, joka saa muut tekemään sellaisia asioita, joita nämä eivät välttämättä haluaisi tehdä. Manipuloija toimii yleensä huomaamattomasti taustalla.

– Manipuloinnin jäljiltä jää aina uhreja, jotka huomaavat menettäneensä rahansa, maineensa, kunniansa, työpaikkansa tai jopa mielenterveytensä.

Manipuloija uskottelee ja muuntaa totuutta haluamaansa suuntaan. Sosiaalisesti taitavana hän löytää helposti toisen heikot kohdat, joita hän käyttää hyväkseen.

– Manipuloija ei välttämättä tarvitse esimiesasemaa voidakseen johtaa yhteisöä, mutta pomoksi päästyään hän saa työyhteisönsä tekemään mitä vain.

Parhaimmillaan manipulointia voi käyttää myös hyvään. Esimerkiksi taitava urheiluvalmentaja saa huononkin joukkueen uskomaan voittoon ja tekemään mahdottomasta mahdollisen.

Herkkänahkainen

Herkkänahkaisen henkilön kanssa pitää olla koko ajan varpaillaan, koska hän suuttuu helposti.

– Pienikin yksityiskohta saa herkkänahkaisen takajaloilleen ja hän soittaa herkästi luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle, Kaski kertoo.

Esimiehenä herkkänahkainen tarkkailee herkeämättä, mitä alaiset tekevät. Hän etsii itseensä kohdistuvaa epäluottamusta ja kapinamieltä, mikä tekee hänestä rasittavan.

– Herkkänahkaisen johtamasta työyhteisöstä puuttuu innovatiivisuus, sillä hän kokee kaikki kehittämisaikeet uhaksi itselleen.

Herkkänahkaisuudessa on se hyvä puoli, että henkilö huomaa usein vaaran paikat ja hiljaiset signaalit, jotka parhaimmillaan voivat pelastaa organisaation ikäviltä yllätyksiltä.

Riidankylväjä

Riidankylväjä on taitava saamaan riidan kahden ihmisen välille. Hän pyörittää ihmisiä sekaantumatta itse riitaan ja nauttii sekasorrosta ja tuhosta.

– Riidankylväjä on hyvin verkostoitunut tyyppi, joka tykkää juoruamisesta. Hän menee kertomaan Liisalle, mitä Pekka hänestä sanoi. Ja kun Liisa suuttuu ja sanoo hermostuksissaan jotain ikävää, riidankylväjä mene kertomaan sen puolestaan Pekalle – ja riita on valmis.

Riidankylväjää voidaan pitää miellyttävänä ja rehellisenä kaverina, sillä hän toimii huomaamatta takaviistosta.

– Työyhteisössä riidankylvämisessä ei ole mitään hyvää, vaan se pitää saada loppumaan mahdollisimman pian, Kaski painottaa.

Draama queen

Draama queen haluaa olla huomion keskipisteenä ja hänen toimintansa on usein yliampuvaa. Kokous voi kulua siihen, että vellotaan koko porukalla jossain tunteessa sen sijaan, että keskityttäisiin asiaan.

– Draama queen vie muiden aikaa ja työtehoa omaan dramatisoimiseensa. Muutostilanteessa hän kiertää huoneesta toiseen päivittelemässä huonoa tiedonkulkua, omaa ahdistustaan ja esimiehen heikkoa johtamista.

Draama queen on esimiehenä hankala, sillä hän suurentelee kaikkea, eivätkä alaiset koskaan tiedä, mistä seuraava draama syntyy.

– Lievänasteinen draama queen voi kuitenkin olla karismaattinen esimies, jota ihmiset seuraavat loppuun saakka.

Kaikki keinot käyttöön

Työpaikalla hankalia ihmisiä ei voi välttää, vaan heidän kanssaan pitää tulla toimeen tavalla tai toisella. On kuitenkin olemassa keinoja, joiden avulla hankalan tyypin kanssa voi selvitä.

– On hyvä muistaa, että se, mikä toimii tänään, ei välttämättä toimi huomenna. Ja välillä mikään keino ei toimi. Mutta jos ei edes yritä, ei myöskään saavuta mitään, Kaski toteaa.

Erilaisia selviytymiskeinoja ovat esimerkiksi faktojen pöytään laittaminen, positiivinen uudelleenmäärittely, ryhmäpalautteen anto, luovuuden käyttö, kaverille kilauttaminen ja maiseman vaihto.

Faktat pöytään

Tosiasioiden käyttö on tehokas keino pysäyttää tilanne. Kun hankala ihminen tekee tai sanoo jotain, voi kysyä: ”Odotas nyt, mitä tarkoitit, kun sanoit noin?” ja toistaa vielä toisen sanat. Faktat voivat olla myös kirjallisia, esimerkiksi havaintopöytäkirjan muodossa.

– Tosiasioissa pysyminen on hyvä keino, joka ei yleensä myöskään ärsytä hankalaa ihmistä. Tuloksena voi olla jopa hedelmällinen keskustelu. Faktoissa pysyminen voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä tunteet nousevat helposti pintaan.

Kaski myös muistuttaa, että hankalan ihmisen todellisuus voi poiketa omastamme paljonkin, sillä jokainen tulkitsee maailmaa omasta näkökulmasta.

Positiivinen uudelleenmäärittely

Positiivinen uudelleenmäärittely tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy näkemään myönteiset puolet hankalan tyypin sanoissa tai teoissa. Se edellyttää henkilöltä viitseliäisyyttä ja nokkeluutta.

– Esimerkiksi kun perfektionisti valittaa kaikesta, niin uudelleenmääriteltynä hän on vain taitava näkemään riskit, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Valoisien puolien näkemistä voi opetella, sillä jokaisessa asiassa on hyvät ja huonot puolensa.

– On kuitenkin syytä hyväksyä sekin tosiasia, että kaikista hankalista ihmisistä ei kerta kaikkiaan löydy positiivisia puolia, Kaski sanoo.

Ryhmäpalautteen anto

Joskus ryhmän mitta tulee täyteen, kun hankala ihminen menee liian pitkälle. Työyhteisön jäsenet voivat väsyä esimiehen manipulointiin ja nousta yhtenä ryhmänä kapinaan.

– Tämä edellyttää, että kaikki ovat sitoutuneet ryhmään ja rintama on rikkomaton. Kun kaikki ovat yhtä mieltä, niin pomo lähtee vaihtoon.

Kun hankala esimies on menettänyt tukijansa, hänestä tulee säälittävä olento, jolla ei enää ole vaikutusvaltaa.

Luovuus

Luovuus ja huumori antavat ihmiselle mahdollisuuden etäännyttää itsensä hankalasta tyypistä ja hänen teoistaan, ja auttavat hahmottamaan asiat uudella tavalla.

– Luovuutta on piirtää hankalan pomon kuvaan vaikka hölmöt viikset tai muuttaa tämä mielikuvissaan pieneksi piipittäväksi lelunukeksi, josta ei ole kenellekään mitään vaaraa.

Kannattaa myös muistaa, että ilman hankalia ihmisiä monet kuolemattomat pilakuvat ja satiirit olisivat jääneet syntymättä.

Kaverille kilauttaminen

Vertaistuki on ihmiselle tärkeää. Pahinta on jäädä yksin ja kokea tulevansa hulluksi hankalan ihmisen kanssa. Mieli kevenee, kun voi soittaa kaverille, joka kuuntelee.

– Kaverilta saa tukea omille tunteilleen. On hyvin lohduttavaa kuulla kaverin sanovan, että hänestä tuntuisi vastaavassa tilanteessa aivan yhtä pahalta. Kaveri voi myös keksiä ratkaisun, joka ei itselle tule mieleen.

Jos omaa sosiaalista verkostoa ei ole, kannattaa kääntyä työterveyshuollon, terapeutin tai ammattiauttajan puoleen.

Maiseman vaihto

Jos mikään keino ei tepsi hankalaan ihmiseen, kannattaa vakavasti harkita työpaikan vaihtamista. Mikään työpaikka ei ole niin arvokas, että sen vuoksi kannattaisi menettää henkinen tasapainonsa ja terveytensä.

– Usein maisemaa vaihdetaan liian myöhään, vaikka syyt lähtemiseen ovat olleet näkyvissä jo pitkään, Kaski sanoo.

Työpaikkaa on syytä vaihtaa siinä vaiheessa, kun normaalikeinot, kuten asian esille nostaminen, siitä yhdessä puhuminen ja ulkopuolisen henkilön avustukselle käyty keskustelu, eivät ole tuottaneet tulosta.

Oma peilikuva

Joskus voi käydä niin, että hankala ihminen löytyykin peiliin katsomalla. Asian tunnustaminen voi olla kova pala.

– Jos on huomannut oman hankaluutensa, voi onnitella itseään. Avain muutoksen on itsetuntemuksen lisääminen, Kaski sanoo.

Muutos alkaa oman käyttäytymisen seuraamisesta ja sen dokumentoinnista päiväkirjaan. Tilannekuvauksen avulla pääsee kiinni siihen, mistä provosoituu. Kun keskittyy omaan ajatuksenjuoksuunsa, tunnetiloihinsa ja käyttäytymiseensä, voi alkaa pikkuhiljaa muuttaa niitä.

– Liikkeelle kannattaa lähteä pienin askelin, sillä kyseessä on pitkä prosessi, joka voi viedä koko eliniän.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.